Uutta elämää kohti!
Lähdin hänen luotaan eilen ja en ole näillä näkymin palaamassa takaisin. Ihminen on vain niin ihmeellinen olento, että kaikesta pahasta huolimatta, se hyvä piirre kaivetaan esiin ja unohdetaan ne pahat asiat, jotka saivat minut lähtemään.
Olo on tyhjä ja jopa pelkurimainen, mutta nyt se on tehty, ilman jäähyväisiä, ilman sanoja. Hiivin pois kaikkine laukkuineni ja istahdin bussin penkille. " Tässäkö tämä nyt oli?! Noin kahden vuoden henkinen kärsimys ja maahan painaminen...loppuiko se tosiaan, vai menenkö vielä takaisin..?"
Pyörittelen asiaa, asioita päässäni ja löydän yllättävän paljonkin niitä hyviä asioita, joita meillä oli. Pino negatiivisille asioille on silti roimasti isompi. Viime sunnuntaina kuuntelin seuraavaa: " Sinut on pienestä pitäen aivopesty liikuntaan. Et pysty irtautumaan siitä, vaikka todellisuudessa haluaisitkin!!! Työsi ei ole työtä..se on vain ihmisten turhaa liikuttamista, ei siitä pitäisi kenellekään maksaa"
Olen nyt Jyväskylässä ja etsimässä jännityksellä uusia tuulia ja uusia meriä.
Uusi tausta
Taustan valinta liittyy uuteen tulevaan asuntooni. Rakastan värejä, rakastan 60-70-lukua! Helsingissä ollessani kiersin tuntikaupalla ihania kirpputoreja ja pieniä sisustusliikkeitä. Mukaani lähti paljon maanläheisin värisävyin kirjailtuja kankaita, joista aijon tehdä seinävaatteita, tyynynpäällisiä ja torkkupeiton. Löysin myös ihanan oranssein kukin ruskealla taustalla varustetun pussilakanan<3.>
Sisustusliikkeistä löytyi ihana kynttilänjalka monelle pikkutuikulle ja pronssisia peilillä varustettuja ripustuskoukkuja seinälle. Näiden lisäksi matkaani lähti iso läjä mitä ihanimpia vaatteita, joihin olen aivan rakastunut.
Nyt voin olla Minä! Voin pukeutua kuten haluan ja sisustaa kuten haluan. Hei tämä on ihanaa. Nyt lopetan tämän pitkän höpöttelyn, mutta purkaa pitää välillä ja itsellenihän minä tätä kirjoittelen loppujen lopuksi :). Laitan myöhemmin tänään projektin etenemisestä juttuja ja kuviakin lisäilen, kunhan pääsen kameran luokse kylään.
kuulostaa ihanalta giltsuliini.. :) kenenkään ei tarvitse sietää paskaa määräänsä enempää.. olet varmasti tehnyt oikean ratkaisun lähtiessäsi.. sinulla on upea projekti päällä ja olet muuttunut henkisesti sekä fyysisesti tässä muutaman kuukauden aikana.. kenelläkään ei ole mitään syytä lytätä sinua maahan!
VastaaPoistaihanaa, että olet käynyt shoppailemassa ja löytänyt kivoja juttuja omaan kotiisi.. tee siitä kodista oikein ihana ja viihtyisä.. :)
Älä vaan mene takaisin. Se mies ei ole sinua ansainnut. Ansaitset jotain paljon parempaa, ihmisen joka arvostaa sinua. Liikunta ei ole turhaa, eikä itseensä panostaminen. En ymmärrä miten jotkut voivat olla täysin sohvaperunoita ja liikuntavastaisia. Yököttää sellainen elämäntapa! Omia puheitaan ei pidä joutua varomaan puolisonsa seurassa ja miettimään mitä toinen siitä ajattelee.
VastaaPoistaMulla oli yksi kaveri joka oli aina kaikessa oikeassa ja kaikki mitä minä tein oli tyhmää. Hän arvosteli pukeutumistani, kotiani, lemmikkieläimiäni - kaikkea. Vanhempieni luona oli kaksi kissaa ja hän sanoi että kaikki kissat voisi hänen mielestään tappaa maan päältä. Hänen mielestään koirat ovat fiksuja ja kissat tyhmääkin tyhmempiä. Kissa ei mielistele ketään, se valitsee itse kenestä tykkää. Koira tottelee sokeasti ja "pelkää" ihmistä. Ahdasmielinen koiraihminen ei voi sietää sitä ettei kissaa käsketä ja se ei tule luokse kun pyytää. Aloin viettää vähemmän ja vähemmän aikaa hänen kanssaan, kun hän muuttui koko ajan jyrkemmäksi mielipiteissään ja ahdistavaksi viettää aikaa yhdessä. Lopullisesti hän suuttui, kun en kutsunut häntä häihini. Oli helpottavaa päästä eroon. Ja tuo oli vaan ystävä, eikä puoliso.
Hei, kiva kuulla sinusta, ehdin jo hieman huolestua... Alku on aina vaikeata, pidä pintasi ja varaudu heikkoihin hetkiin. Ehkä parempi noin kuin 10 vuoden jälkeen.
VastaaPoistaTsemppiä,
-Mikko